Fibs (Finnish Business & Society, joka on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto) julkaisi Yritysvastuu 2023 -tutkimuksensa. Tutkimukseen vastasi 184 toimitusjohtajaa, yritysvastuusta vastaavaa johtajaa tai päällikköä liikevaihdoltaan Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä. Kyselyssä selvisi, että vaikeat ajat – Ukrainan sota ja pandemia – ovat 72%:lla jopa lisänneet sitoutumista vastuullisuustavoitteisiin. Se on hyvä uutinen ja suunta, jota ei kannata kadottaa nytkään, kun kyselyn tekohetkellä vielä eri lukemissa ollut inflaatio ja talouden epävarmuus ovat vain kiristäneet vaikeuskerrointa.   

Kehitystä kuitenkin hidastaa osaajapula. Se nousee esiin keskeisimpänä pullonkaulana matkalla kestävämpään toimintaan: Vain 6% arvioi osaamisen olevan riittävää suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin. Samalla vain 10 % pitää muutokseen käytössä olevia resursseja riittävinä suhteessa vastuullisuustavoitteisiin.  

Lukemat tuskin ovat poikkeuksellisia mikään suuren murroksen alkutaipaleella: Tietoa, halua ja tavoitteita on, mutta osaajia, tekijöitä ja tekoja puuttuu. Usein saattaa puuttua myös riittävän konkreettinen suunnitelma: Jos jaloja vastuullisuustavoitteita ei ole suunniteltu liiketoimintalähtöisesti eli niin, että ne oikeasti sekä palvelevat liiketoimintaa että ovat mahdollisia toteuttaa ja innostavia sitoutua, ne jäävät kauniiksi aikomuksiksi strategiapöydän pullanmurujen sekaan. Se ei ole kovin kestävä lähestymistapa liiketoiminnan kestävyyden kehittämiseen. 

Vain 6% arvioi osaamisen olevan riittävää suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin. Se ei ole kovin kestävä lähestymistapa liiketoiminnan kestävyyden kehittämiseen.  

Yksi konkreettinen esimerkki tästä on taulukko, jonka ylemmässä sarakkeessa on tavoite ja alemmasta lukema siitä, kuinka moni on tehnyt joitain toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi biodiversiteetin palautumista edistäviä tavoitteita on asettanut 42 % vastaajista, mutta vain 16 % on laatinut tieteeseen perustuvan suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Samoin tutkimus paljastaa, että yritykset pitävät edelleen kiinni kestämättömästä liiketoiminnastaan. Vain 16 % on luopunut kestämättömästä liiketoiminnasta ja vain 13 % on poistanut tuote- tai palveluvalikoimastaan vaihtoehdot, jotka eivät tue kestävää kehitystä. 

Vastuullisuus on verbi – konkreettisia tekoja. Teot vaativat myös resursseja ja osaajia.

Vastuullisuus on verbi – konkreettisia tekoja, kuten olemme tässä artikkelissa todenneet. Teot vaativat myös resursseja ja osaajia. Vastuullisuuden tärkein askel onkin kysymys siitä, kenen kanssa me sen otamme, sillä yksin jää varmasti puolitiehen. Me Virnexillä autamme hyvin monenlaisia yrityksiä kehittämään liiketoimintansa kestävyyttä, hyvin monenlaisista lähtökohdista ja hyvin monenlaisilla tavoilla. Yhteistä kaikelle tekemisellemme kuitenkin on, että lähestymme kestävyyden kehittämistä aina liiketoimintalähtöisesti ja käytännöllisesti.

Autamme muotoilemaan strategisista tavoitteista aidosti mahdollisia, toteutettavia, konkreettisia ja mitattavia. Haastattelemme sidosryhmiä ja analysoimme kriittisesti olennaisuutta. Autamme miettimään kumppaneita, joiden kanssa teoista tulee vaikuttavampia. Vastuullisuusohjelman tärkeimmälle sivulle teemme taulukon, jossa valittujen tavoitteiden viereen kirjataan teot, mittarit, aikataulu ja vastuuhenkilöt. Siten vastuullisista tavoitteista ja lupauksistakin tulee aidosti kestäviä.  

Lähestymme kestävyyden kehittämistä aina liiketoimintalähtöisesti ja käytännöllisesti. Siten vastuullisista tavoitteista ja lupauksistakin tulee aidosti kestäviä.  

Kaikkea tekemistä ja osaamista ei siis todellakaan tarvitse löytyä talon sisältä. On myös paljon vaikuttavampaa, kun kestävämpiä valintoja tekee yhden sijaan kokonainen verkosto kilpailijoista ja saman alueen muista toimijoista aina alihankintaketjuihin ja asiakkaisiin saakka.

Yhteistyökumppaneiden vastuullisuus alkaa olla myös vaatimus: Tutkimuksen vastanneista yrityksistä 74 % tekee vastuullisuusraportointia. Se tarkoittaa, että he raportoivat myös alihankkijoidensa tavoista tehdä asioita. Siksi kestävyysvaatimukset koskevat yhä pienempiä yrityksiä. Vaatimuksen ovat kuitenkin mahdollisuuksia pienille ja ketterille, jotka voivat löytää liiketoimintaansa uutta potkua helpottamalla ison toimijan kestävää toimintaa käytännössä esimerkiksi tarjoamalla valmiita lukuja kestävyysraporttiin tai parempaa suunnittelua valmistettaviin tuotteisiin.  

Kestävyyden kehittämiseen kannattaakin suhtautua ennen kaikkea mahdollisuutena. Muutoksen tarve ja potentiaali on niin valtava, että siitä riittää varmasti osansa jokaiselle toimijalle ja pienimmällekin yksityiskohdalle.  

Tartutaan tähän mahdollisuuteen yhdessä.  

Lue lisää palveluistamme: Vastuullisesta strategiasta, vastuullisuusohjelmista  ja vastuullisuustiimistä palveluna.

Tutkimuksen yhteenvetoon pääset tästä.

Ikävä kyllä pysähtyä ei voi, jos haluaa pysyä mukana kisassa. Nyt ei ole oikea hetki karsia ja hidastaa, sillä perässä juoksemalla ei voiteta – se uuvuttaa nopeasti. Sen sijaan on etsittävä voittavat rytmit ja askeleet. Vaikeista ajoista selviävät ne, jotka eivät yritä pysytellä mukana vaan ne, jotka ottavat oikeat askeleet oikealla hetkellä.  

Siinä me Virnexillä autamme mielellämme – aina liiketoiminnan digitaalisten prosessien ja palveluiden  konkreettisesta tehostamisesta kestävän strategian suunnitteluun, verkkopalveluiden toteutukseen ja markkinoinnin toimenpiteisiin.  

Siis mitä kannattaa tehdä, jos haluaa liiketoiminnastaan kestävää, kannattavaa ja kustannustehokasta epävarmassa markkinatilanteessa? Valitsemme kuusi tässä hetkessä tehokkainta Virnex-palvelua, joiden avulla voit varmistaa liiketoimintasi chachachan myös vaikeina aikoina. Tässä, olkaa hyvät. On aika kääriä ne kuuluisat hihat.  

Vaikeista ajoista selviävät ne, jotka eivät yritä pysytellä mukana vaan ne, jotka ottavat oikeat askeleet oikealla hetkellä.

1. Strategian päivitys 

Kaikki lähtee strategisista tavoitteista ja suunnitelmasta niihin pääsemiseksi. Yksittäiset toimenpiteet ilman johdonmukaista suunnitelmaa ovat harvoin kannattavia, mitattavia tai kokonaisuutta edistäviä.  

Hyvä strategia huomioi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä sidosryhmien odotukset ja lähtee vastaamaan niihin. Epävarmoina aikoina strategiatyöskentelyssä kannattaa huomioida myös erilaisia tulevaisuusnäkymiä. Miten ne vaikuttavat meihin, vahvuuksiimme tai tavoitteisiimme?  

Asiantuntijoidemme kanssa rakennat kestävän strategian yrityksesi menestymiselle nyt ja tulevaisuudessa.

Yksittäiset toimenpiteet ilman johdonmukaista suunnitelmaa ovat harvoin kannattavia. 

2. Datan kerääminen ja tiedolla johtaminen  

On hyvä asettaa tavoitteet, tuntea maasto ja tehdä suunnitelma, mutta yhtä tärkeää on olla selvillä siitä, mitä yrityksessä ja sen ympärillä tapahtuu jo nyt – siis tietää, missä mennään. Vain siten voi optimoida liiketoiminnan ennustettavuutta, kannattavuutta, kustannustehokkuutta ja kestävyyttä. Datalähtöinen johtaminen perustuu faktaan: mitattuihin tunnuslukuihin yrityksestä ja ympäristöstä. Epävarmoina aikoina ei kannata arvailla vaan tietää, mitata ja optimoida.  

Epävarmoina aikoina ei kannata arvailla vaan tietää, mitata ja optimoida. 

3. Prosessien tehostaminen ja älykäs automaatio  

Tekoäly, automaatio ja digitalisoidut prosessit ovat yrityksen paras apu, kun haetaan lisää tehokkuutta, ketteryyttä ja kustannussäästöjä. Prosessien digitalisointi tekee prosesseista hallittavia, mitattavia, monistettavia ja skaalattavia, mikä tehostaa toimintaa myös tulevaisuudessa.  

Älykäs automaatio vähentää manuaalista työtä hyödyntämällä analytiikan, tekoälyn, koneoppimisen ja dataintegraatioiden käyttöä automatisoitujen päätösten tekemisessä. Kun ihmisten työn osuus prosesseissa vähenee, heille jää enemmän aikaa keskittyä lisäarvon tuottamiseen asiakkaalle, luoviin tehtäviin, strategian kehittämiseen ja päätösten tekemiseen. Tämä kasvattaa koko organisaation tuottavuutta. 

Digitalisointi antaa myös johtamiseen, kannattavuuden ja kestävyyden optimointiin sekä strategiseen päätöksentekoon tarvittavaa dataa ja ennustettavuutta. Virnex tarjoaa markkinoiden parhaat työkalut prosessien digitaaliseen sujuvoittamiseen – oli kyse sitten markkinoinnista, tuotannonhallinnasta, HR:stä tai IT-palveluista sekä älykkääseen automaatioon kehittämämme Virnex Intelligent Business Automation (VIBA) -ratkaisun avulla.  

Digitalisointi antaa myös johtamiseen, kannattavuuden ja kestävyyden optimointiin sekä strategiseen päätöksentekoon tarvittavaa dataa ja ennustettavuutta.   

4. Toimivat ja turvalliset verkkosivut ja -kaupat 

On tärkeää, että yrityksen sisäiset asiat palvelevat liiketoiminnan tavoitteita tehokkaasti, mutta yhtä tärkeää on tuoda asiakkaat tarjottavien tuotteiden ja palvelujen äärelle. Siksi yrityksesi täytyy löytyä verkosta ja palvella vakuuttavasti myös siellä.  

Virnex toteuttaa laadukkaita, turvallisia ja löydettävyydeltään optimoituja verkkosivuja ja verkkokaupparatkaisuja. Tavoitteellisilla verkkosivuilla varmistat, että liiketoimintasi on näkyvää ja tuottavaa myös siellä, missä markkinat ovat – eli verkossa.  

Yrityksen täytyy löytyä verkosta ja palvella vakuuttavasti myös siellä.  

5. Markkinointi – ja vielä kerran markkinointi!  

Menestyvän liiketoiminnan ratkaisee lopulta vain yksi asia: asiakkaat. Siksi markkinointi on kriittinen liiketoiminnan funktio erityisesti heikkoina aikoina. Kilpailu asiakkaista käydään verkossa – paitsi tekemällä ostamisesta helppoa toimivilla verkkosivuilla ja -kaupoilla, myös etsimällä tavoitellut asiakkaat verkosta kohdennetuilla sisällöillä sekä ohjaamalla heidät ostamisen äärelle.  

Luovat ratkaisut, oikeat kanavat, optimoidut ja kohdennetut sisällöt sekä ketterät digitaaliset työkalut tarjoavat kustannustehokkaita tapoja tavoittaa oikeat asiakkaat vaikuttavasti.

Menestyvän liiketoiminnan ratkaisee lopulta vain yksi asia: asiakkaat. 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Usein puhutaan tiedolla johtamisen ohella myös Business Intelligencesta (BI), joka nykyään kattaa dataan liittyvät teknologiat, prosessit ja parhaat käytänteet. Organisaatioita taas kehitetään tieto- tai dataohjautuviksi.

Tiedolla johtamisen viitekehyksemme tunnistaa BI:n kriittiset menestystekijät sekä niiden maturiteetin. Malli perustuu alueen viimeisimpään tutkimustietoon sekä kokemukseemme eri toimialojen organisaatioiden tieto-ohjautuvuuden kehittämisestä. Mallin ydinajatuksia on, että tieto-ohjautuvuus edellyttää organisaatiolta toimintakulttuurin kehittämistä asianmukaisen teknologian tueksi.

Kiteytämme tieto-ohjautuvuuden perusteet seuraavasti:

• Liiketoimintastrategia ohjaa tieto-ohjautuvuuden kehittämistä ja kehityspanostusten suuntaamista.
• Tieto-ohjautuvuuden kehittämisen edellytys on johdon sitoutuminen ja tuki.
• Tiedolla johtaminen edellyttää onnistuneiden teknologiavalintojen ja riittävän teknisen osaamisen lisäksi dataymmärrystä ja -taitoja sekä vuorovaikutusta.
• Tiedolla johtaminen on organisaation toimintamalli, jota kehitetään ja ylläpidetään yhdessä.
• Tiedolla johtamisen tavoitteena on tukea organisaation liiketoimintatavoitteiden saavuttamista.

Tiedolla johtaminen on organisaation toimintamalli, jossa organisaatio hyödyntää dataa tehokkaasti liiketoiminnassa, tekee päätökset tietoon perustuen ja mittaa tavoitteiden saavuttamista datan avulla.

Miten kehitämme tieto-ohjautuvuutta?

Kuten J.K. Paasikivi aikoinaan totesi, Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tieto-ohjautuvuuden kehittäminen kannattaa siis aloittaa nykytilanteen kartoittamisesta sekä tavoitetilan selkiyttämisestä (nykytila-analyysi, strategia ja visio). Tämän jälkeen voimme lähteä määrittelemään toimenpiteitä, joilla nykytilan ja tavoitteiden kuilu kurotaan umpeen (tiekartta).

Tiedolla johtaminen on yhteistyötä, ja siksi suosimme kehitystyössä työpajoja. Samalla osallistamme, oivallutamme ja luomme yhteistä tiedolla johtamisen mallia ja käytänteitä organisaatioonne. Tiedolla johtamista kannattaakin ajatella organisaation omana toimintamallina datan suhteen.

Asioista ei tarvitse tehdä monimutkaisia. Tiedolla johtamisen kehittämisessä kaikkea ei tarvitse – eikä voi – tehdä kerralla. Organisaation kehittämistä tulee miettiä kokonaisuutena. Samaan aikaan teknologisen kyvykkyyden kanssa on kehitettävä ihmisten osaamista ja organisaation omia käytänteitä.

 Liian isoja harppauksia kannattaa välttää. Organisaation ja ihmisten on pysyttävä kehityksessä mukana, ja toiminnan on oltava mielekästä ja tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on edetä sopivan kokoisin askelin sekä saada aikaan positiivinen kierre.

Tiedolla johtamisen kehittäminen on siis pitkäjänteistä, mutta mielenkiintoista puuhaa. Yksi ilmaisista neuvoistani tieto-ohjautuvuuden kehittämisessä on, että datan laatu paranee väistämättä, kun sen elinkaaresta tehdään läpinäkyvä ja työntekijät näkevät oman toimintansa vaikutukset tiedon hyödyntämisen eri vaiheissa.

Opastamme mielellämme tiedolla johtamisen kokonaisuuden hallinnassa ja autamme tieto-ohjautuvuuden kehittämisessä. Varoitamme sudenkuopista, joihin organisaatiot usein kompastuvat. Valmennamme johtoa ja kasvatamme organisaation datataitoja ja -ymmärrystä. Tavoitteenamme on opettaa organisaatiota kehittymään itse ja omaksumaan jatkuvan oppimisen toimintatavat.

Kolme neuvoa datamatkalle

Tiedolla johtamisen konsulttina olen ollut tukemassa lukuisia eri toimialojen organisaatioita tieto-ohjautuvuuden kehittämisessä. Mitkä ovat tärkeimmät neuvoni datamatkalle?

1. Organisaatioiden tulee tunnistaa, mikä data on olennaista liiketoiminnan kehittämisessä. Vastaukset löytyvät liiketoimintastrategiasta, sillä tiedolla johtamisen päämäärä on tukea organisaatiota strategian toteuttamisessa sekä tavoitteiden saavuttamisessa.
2. Tiedolla johtamista voi – ja kannattaa – tehdä ja suunnitella systemaattisesti ja päämäärätietoisesti. Tiedolla johtaminen ei ole rakettitiedettä, vaan suunnitelmallista ja pitkäkestoista puurtamista. Oikoteitä onneen ei ole.
3. Johdon tuki on edellytys myös tieto-ohjautuvuuden kehittämiselle. Johdon on tärkeä ymmärtää, mistä tieto-ohjautuvuuden kehittämisessä on kyse, mikä on oman organisaation tiedolla johtamisen maturiteetti ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan sen kehittämisessä.

Teknologia on tiedolla johtamisessa pienin murhe. Tieto-ohjautuvuuden kehittäminen onnistuu vain silloin, kun koko organisaatio saadaan mukaan. Kyseessä ei siis ole pelkästään teknologiaharjoitus – on muistettava myös ihmiset.

Tekstin on kirjoittanut Virnexin Hanna Pakka, tiedolla johtamisen Lead Advisor.

1. Jostakin vastuussa oleva
2. vastaava, vastuunalainen, vastuuvelvollinen.
   Esimerkiksi: Vastuullinen johtaja. Tulosvastuullinen. Työsuojelusta vastuulliset henkilöt.
3. josta on (suuri) vastuu
4. joka aiheuttaa vastuun.
   Esimerkiksi: Vastuullinen virka, asema, tehtävä

Näin määrittelee suomisanakirja.fi sanan vastuullinen. Sanan merkitys on hyvä tarkistaa, sillä tänä päivänä sitä käytetään yhtä innolla ja huolimattomasti kuin muutama vuosi sitten samoissa piireissä trendannutta tarina-sanaa: Jokaisella yrityksellä piti olla tarina, vaikka juuri kukaan, joka aiheesta intoili, ei oikeastaan edes tiennyt, mitä se tarkoitti.

Vastuullisuudella ja tarinalla on muutakin yhteistä: Lähtökohtaisesti jokainen yritys on vastuussa jostakin, jokaisella yrityksellä on velvollisuuksia ja liiketoiminnan harjoittaminen aiheuttaa vastuita. On siis hieman kyseenalaista kertoa, että olemme vastuullinen yritys. Nytkö te sen vasta ymmärsitte?

Myös tarina yrityksellä on joka tapauksessa: joka tapauksessa sen kanssa tekemisissä olevat tahot luovat sen viestinnästä ja toiminnasta (tai niiden puutteesta) oman tulkintansa – oman tarinansa. Sitä ei tarvitse erikseen kirjoittaa. Sen sijaan kannattaa miettiä, millaisen tarinan aineksia yritys tarjoaa. Tässä kohtaa – yrityksen vastuullisen toiminnan ja siitä muodostuvien tarinoiden leikkauspisteessä – sijaitsee kolmas kuvioon kuuluva ja yhtä lailla laveasta määritelmästä kärsivä trendisana: vastuullisuusviestintä. Mitäs se sitten on?

Yritysviestinnällä on valtava vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan me yhteistä palloamme pyöritämme.

Se on keskeinen osa yrityksen vastuullista toimintaa. Se ei ole vain yrityksen vastuullisuusteoista kertomista – yksisuuntaista tiedottamista, sädekehän kiillotusta ja sitä, mitä me haluamme itsestämme kertoa. Se on sen ymmärtämistä, että yritysviestinnällä on valtava vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan me yhteistä palloamme pyöritämme. Katukuvasta tai somefeedista todellisuuteemme tunkeutuvat kertomukset (eli markkinointi ja viestintä) vaikuttavat voimakkaasti asenteisiimme, ihanteisiimme ja siihen, mitä pidämme kannatettavana. Vastuullinen yritys siis ymmärtää paitsi konkreettisen toimintansa, myös markkinointinsa ja viestintänsä vaikutukset.

Vastuullisuusviestinnän tehtävä onkin paitsi luoda kysyntää vastuulliselle toiminnalle ja sitä kautta tehdä vastuullisesta toiminnasta sekä kannattavaa että kannatettavaa, myös lisätä niin kuluttajien, sidosryhmien, rahoittajien, kilpailijoiden kuin päättäjienkin ymmärrystä siitä, miten toimimalla meillä on enemmän toivoa.

Parhaita yritystarinoita ei kirjoiteta vaan ne eletään.

Tämän yhteiskunnallisen tehtävänsä lisäksi vastuullisuusviestintä haastaa aina myös sisäisesti. Kun yrityksen tapa toimia muotoillaan virkkeiksi, on pakko tehdä paljastavia sanavalintoja: käytämmekö verbejä, joilla kerromme siitä, mitä ihan oikeasti teemme vai kuvailemmeko itseämme laveilla adjektiiveilla, joilla lähinnä yritämme vaikuttaa vastuullisilta.

Aito vastuullisuus elää verbeissä. Se on toimintaa. Se pienentää päästöjä, vähentää hukkaa, hidastaa luotokatoa, lisää kiertotaloutta, tuottaa ja sijoittaa voittoja reilusti, saa ihmiset voimaan paremmin ja työskentelemään turvallisemmin. Oikein viestittynä se myös vaikuttaa asenteisiin ja haastaa muutkin toimimaan paremmin.

Ja mikä parasta, tällaisesta toiminnasta syntyy tarina, johon kaikki haluavat mukaan. Siksi parhaita yritystarinoita ei kirjoiteta vaan ne eletään.