Arkikäytössä se on kätevä ja hauska, tekee kuvistamme parempia ja antaa meille elokuvasuosituksia sekä puutarhanhoitovinkkejä.  Työelämässä ja tietojenkäsittelyssä se on mullistava asioiden tehostaja. Yhteiskunnallisena muutoksena se pakottaa meidät miettimään myös vallan ja vastuun kysymyksiä.  

Ai mikä se on? Se on AI eli tekoäly, jota kehitetään nyt valtavalla vauhdilla. 

– Veikkaan, että seuraavan vuoden aikana tapahtuu kehitystä enemmän kuin on tapahtunut tähän asti yhteensä – ja kehitys on tähänkin asti ollut todella nopeaa, toteaa University of Illinoisista väitellyt Mikko Tuomela, joka työskentelee Virnexillä Lead Data Scientistina.

Apuri ihmisen ja tiedon välissä

Tekoälyä voidaan nykyään käyttää apuna miltei kaikessa – aina arkisesta tiedonhausta ja huomaamattomasta kuvien parantelusta mainonnan tai ohjelmistoarkkitehtuurin suunnitteluun. Tekoälyn lyömätön voima on sen kyvyssä käsitellä dataa ihmistä nopeammin, tehokkaammin ja suurempia määriä.

Hän näkee AI:n yhden keskeisimmistä liiketoimintahyödyistä juuri sen kyvyn saada data tehokkaaseen käyttöön.

– Monella yrityksellä on jo nyt paljon kaikenlaista tietoa toiminnastaan. Usein sen käyttö on kuitenkin vaivalloista ja vaatii hyvin täsmällisiä hakuja, jolloin valtaosa kerätystä tiedosta jää käyttämättä. Joskus olennainen tieto voi myös olla sellaista, ettei sitä osata edes etsiä, hän kuvailee.

Tekoälyn avulla tietomassa voidaan muuttaa arvoksi.
– Se myös mahdollistaa täysin uudenlaisten tuotteiden, toimintamallien ja ideoiden syntymisen.

Ihmiselle datan tehokas käyttö näyttäytyy yleensä helppona käyttöliittymänä. Myös niiden suunnittelussa AI auttaa. 

– Otetaan vaikka auto, joka kulkee moottorilla. Ei ihminen käytä moottoria eikä ymmärrä siitä mitään vaan ohjaa autoa miellyttäväksi muotoillusta ohjaamosta. Samanlaisen miellyttävän ja ymmärrettävän kerroksen AI voi luoda kaiken kerätyn tiedon ja ihmisen väliin, Tuomela kuvailee ja muistuttaa ”älykkyyden” olevan osa monia käyttämiämme järjestelmiä jo nyt.

Juuri liiketoimintatiedon hyödyntämisessä, eri teknologioiden hyötyjen yhdistämisessä ja käyttöliittymien suunnittelussa myös Virnex auttaa asiakkaitaan. AI:n avulla prosesseista saadaan sujuvampia, nopeampia ja vähemmän ihmistyötä vaativia, mikä usein tarkoittaa myös kustannustehokkuutta.  

Tekoäly vaatii jatkuvaa koulutusta

– Ihmistä AI ei kuitenkaan poista yhtälöstä, Tuomela muistuttaa. Hän pitää tärkeänä avata tekoälyn käyttöön liittyviä laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä samalla, kun intoillaan AI:n lyömättömästä potentiaalista. 

– On tärkeää, että tekoälyn luomia mahdollisuuksia käytetään oikein ja sen hyödyntämiseen liittyvä vastuu tunnistetaan ja tunnustetaan. On myös hyvä muistaa, että innovaatiot vaativat edelleen rohkeita ihmisiä ja kykyä kyseenalaistaa, hän sanoo.  

Ihan lähitulevaisuudessa AI siis ei ole syrjäyttämässä ihmistä, joka kantaa vastuun, tekee päätökset ja myös kouluttaa tekoälyä jatkuvasti uuteen. 

– Tekoälyllä ei ole mitään sellaista tietoa, jota sille ei ole annettu. Tekoälyä pitää jatkuvasti kouluttaa ja syöttää, joten ihminen käyttää valtaa siinä, millaista tietoa tekoäly hyödyntää, antaa ja tuottaa.  

AI ei myöskään ole aina ole oikeassa, joten myös arviointi tiedon luotettavuudesta jää ihmiselle. Tuomela kertoo väittelevänsä ChatGPT:n kanssa säännöllisesti ja koettelevansa sen muun muassa päättelykykyä sekä luotettavuutta matemaattisissa aiheissa. Vastaukset ovat usein vääriä ja puutteellisia. 

– Rento juttelu tekoälyn kanssa on kuitenkin helposti lähestyttävä tapa lähestyä tietoa. Tulevaisuudessa tekoälyn avulla on mahdollista jutella vaikka omien dokumenttiensa tai koko tietokantansa kanssa ja löytää sieltä uusia oivalluksia, Tuomela ennustaa.

Miten käy vuorovaikutukselle?

Hänen toinen ennustuksensa liittyy ihmistenvälisen vuorovaikutuksen ja aitouden arvon korostumiseen tekoälyn kehityksen myötä. Mitä enemmän AI voi hoitaa tylsiä tehtäviä meidän puolestamme, sitä enemmän me tulemme työpaikoille toistemme takia, Tuomela sanoo. 

– Ihmiset nauttivat edelleen aidoista kohtaamisista, vuorovaikutuksesta ja tunteista. Uskon ja toivon, että tekoäly ei vie näitä myöskään työelämästä, päinvastoin.  

Aidot kohtaamiset pitävät meidät myös kiinni todellisuudessa: Parhaan käsityksen maailmasta saa usein menemällä ulos ja tekemällä omia havaintoja, Tuomela huomauttaa. Siksi aidot kohtaamiset liittyvät myös tekoälykeskustelussa tärkeään kysymykseen vallasta. Jos olemme vain tiedon käyttäjiä, annamme vallan muille. 

– Ajattelen, että tieto on sitä, miten asioita kuvataan: miten ne esitetään, mitä niistä kerrotaan ja mitä jätetään sanomatta. Valta on sillä, joka voi tehdä nämä valinnat.  

Tiedon käyttämiseen ja sen omia tarkoituksia palvelevan hyödyntämiseen liittyvä valta ja vastuu onkin olennainen kysymys myös AI:ta kehittäville ja käyttäville yrityksille. 

– Tiedon turvallisessa käyttämisessä ei ole enää kyse vain datan turvallisesta säilyttämisestä ja käsittelystä vaan myös sen käytön eettisyydestä: mihin sillä halutaan vaikuttaa, Tuomela vetoaa. 

Siksi vastuun kantava, päätöksiä tekevä ja vuorovaikutuksessa oleva ihminen on edelleen myös Virnexin tärkein ja arvokkain teknologia.

– Mukavat työpaikat ja luottamukselliset asiakassuhteet rakentuvat edelleen ihmisten välille. Niistä syntyy arvoa ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan, eikä niitä voi ulkoistaa koneelle.  

Välillisesti lakisääteinen raportointi koskee kuitenkin merkittävästi suurempaa joukkoa yrityksiä. Raportointivelvolliset yritykset tulevat nimittäin tarvitsemaan runsaasti erilaisia tietoja omista alihankinta- ja toimitusketjuistaan. Pk-yritysten kannattaa siis varautua raportointivelvoitteiden laajentumiseen aivan lähitulevaisuudessa.

Raportointiin kannattaa myös suhtautua muutenkin kuin velvoitteena. Toiminnan mittaaminen ja seuranta mahdollistaa yrityksissä myös myönteisiä ja liiketoimintaa edistäviä uusia toimintamalleja. Lainsäädännön muutokset edistävät yritysten vastuullisuustekoja sekä syventävät ymmärrystä yritystoiminnan vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Näitä tietoja yrityksen kannattaa hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä sekä viestinnässä, jolloin yritys myös vahvistaa menestymisen edellytyksiään tulevaisuudessa.

Kyse ei siis ole pelkästään lainsäädännön vaatimuksista. Parhaimmillaan kestävyysraportoinnista muodostuu yrityksessä konkreettinen työkalu, jolle on käyttöä liiketoiminnan kehittämisessä. Kestävyysraportin tulee nimittäin sisältää informaatiota yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön sekä siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat yritykseen. Tällä tarkoitetaan tietoja muun muassa liiketoiminnan kestävyyden kehittämisestä ja tavoitteista.

Kun nykyistä useammat yritykset julkaisevat kattavampaa ja laadukkaampaa tietoa kestävyysnäkökohdistaan, myös pääomavirtoja pystytään ohjaamaan kestäviin sijoituskohteisiin entistä paremmin. Sijoittajien lisäksi yritysten toiminnan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön kiinnostavat myös kuluttajia, kansalaisjärjestöjä, työntekijöitä ja monia muita sidosryhmiä. 

Lähivuosien aikana kestävyysraportointi asettuu siis samalle tasolle taloudellisen raportoinnin kanssa. Yksi merkittävä muutos on se, että kestävyysraportti sisällytetään jatkossa sisällyttämään toimintakertomukseen, joka liitetään tilipäätöksen kokonaisuuteen. 

Toinen merkittävä muutos on direktiivin vaatimus kestävyysraportin julkistamisesta digitaalisessa muodossa, jotta tiedonsaaminen on helpompaa. Se edesauttaa myös kestävyystietoja keräävien ja sitä välittävien yritysten toimintaa, kun tieto on esimerkiksi sijoitusrahastojen ja muiden finanssimarkkinatoimijoiden helposti hyödynnettävissä.

Kolmanneksi kestävyystietojen todenperäisyys on jatkossa annettava riippumattoman tahon varmennettavaksi. Kestävyysraportointidirektiivin mukaan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastamisesta vastaava tilintarkastaja voi toimia myös kestävyysraportoinnin varmentajana, jos hänellä on aiheeseen vaadittava erikoispätevyys. Oletettavaa onkin, että tilintarkastusyhtiöt tulevat jatkossa tarjoamaan yrityksille myös kestävyysraportoinnin varmennuspalveluja.

Useimmille pk-yrityksille kestävyysraportointi ja sen tuomat velvoitteet ovat täysin uutta. Harva pk-yritys on julkaissut vapaaehtoisesti vastuullisuusraporttia, vaikka vastuullisia ja kestävää kehitystä edistäviä toimia on usein tehty. Vastuullisuustyö tuokin mukanaan yritykseen ikään kuin uuden kielen, jolla kestävyydestä raportoidaan. Yksi kielen keskeisiä sanoja on olennaisuus.

Uuden direktiivin mukaan yrityksen on raportoitava kestävyysseikoistaniin sanotun kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisella olennaisuudellatarkoitetaan vaikutuksen olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden huomioimista. Tätä olennaisuutta yritys arvioi itse ja on myös velvollinen perustelemaan, miksi jokin on tai ei ole olennaista. Olennaisuuden arviointi on ESRS-standardien mukaisen kestävyysraportoinnin lähtökohta.

Kestävyysraportoinnin yhteinen kieli konkretisoituu standardeihin, joita yritykset omilla mittareillaan seuraavat. Uusien vaatimusten mukaan raportointi tehdään tulevien ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) avulla.

ESRS-standardit

Uusimman tiedon mukaan ESRS-standardeja on 10. Kymmenen standardia on jaoteltu teemoittain ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnoinnin teemojen alle:

1. Yritystoiminnan läpileikkaavat standardit kattavat yleiset liiketoiminnan raportointiaiheet, kuten hallinnon, strategian, riskit ja vastuullisuustavoitteet.
2. Ympäristöraportoinnin standardeja ovat ilmastonmuutos, päästöt, vesivarat ja merten luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä resurssienkäyttö ja kiertotalous.
3. Sosiaalisen vastuun teemoista yritys raportoi tiedot oman ja arvoketjuun kuuluvien toimijoiden työntekijöistä sekä vaikutuksista vähemmistöihin ja kuluttajiin sekä loppukäyttäjiin.
4. Hyvään hallintotapaan liittyvään raportointiin kuuluu yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvät teemat.

Useimmat suomalaiset yritykset ovat tähän mennessä raportoineet GRI-standardien mukaan ja myös meidän tekemämme vastuullisuusohjelmat yrityksille noudattavat GRI-ajattelua. Muutos standardien välillä ei kuitenkaan ole suuri, sillä ESRS-standardien pohjatyössä on hyödynnetty nimenomaan GRI:tä.

Silti uusi kieli on uutta meille kaikille ja vaatii opiskelua. Standardien tulkintaan onkin luvattu lähiaikoina lisäohjeistusta ja yhteydenottokanava, jossa voi esittää ESRS-standardien soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Niitä varmasti tulee. Onneksi uuden opettelussa helpottaa tieto siitä, että sitä tehdään meidän kaikkien hyväksi. Kun raportoinnista saadaan yhtenäistä, siitä tulee hyvä työkalu toiminnan kehittämiseen ja vertailuun.

Jos haluat apua siihen, miten yhdistää raportointivaatimuksiin valmistautuminen liiketoiminnan kehittämiseen, autamme mielellämme.

Olen viimeisen kahden kuukauden aikana käynyt useammassa AI-aiheisessa seminaarissa, kuunnellut useita tekoälyyn liittyviä podcasteja, osallistunut koulutuksiin ja käynyt useita keskusteluja aiheesta. Tuntuu siltä, että vain yksi asia on varmaa. Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen on tullut täysin uuteen vaiheeseen ja ChatGPT on sen disruption ilmentymä. Nopeimmin ikinä levinnyt uuden työkalun käyttöönotto on jo nyt mullistanut työmaailmamme. Aluksi se vaikutti vain viattomalta uudelta sovellukselta, jonka kanssa on hauska leikkiä.  

Kaiken mullistava ChatGPT

ChatGPT lanseerattiin marraskuussa 2022. Vain vajaa vuosi sitten. Siinä ajassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa on kehitetty ennennäkemätön määrä sovelluksia, jotka ovat yhdistettävissä ChatGPT:n ja samaan aikaan muut toimijat ovat tuoneet kilpaa keinoälyllä tuotettuja ominaisuuksia omiin alustoihinsa ja sovelluksiin. Microsoft Copilot tuo marraskuussa AI:n lähemmäksi ja entistä helpommin saavutettavaksi kaikkeen asiantuntijatyön tekemiseen. Lähes kaikki käyttämämme markkinoinnin työkalusovellukset ja alustat ovat tuoneet tai ilmoittaneet tuovansa tekoälyn osaksi sovelluksen käyttöä. USA:ssa isot yritykset kouluttavat henkilöstöänsä vauhdilla käyttämään tekoälyä osana jokapäiväistä työtä.  

Sääntely lisääntyy

Mitä tehdään Euroopassa? Meillä isojen yritysten ensimmäisiä reaktioita AI:hin oli kieltää sen käyttö työlaitteilla. Euroopan Unioni loi puolessa vuodessa eurooppalaisen sääntelykehyksen ehdotuksen, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta maailmanluokan tekoälyn keskus ja varmistaa, että tekoäly on ihmiskeskeistä ja luotettavaa. EU:n mukaan tällainen tavoite johtaa eurooppalaiseen lähestymistapaan huippuosaamiseen ja luottamukseen konkreettisten sääntöjen ja toimien avulla.

Onko AI:n käyttö eettistä?

On varmasti erinomainen asia, että puhumme tässä hetkessä myös tekoälyn tuomista vaaroista, tietoturvasta, etiikasta ja säätelystä. Pahimmillaan tekoälyä hyödynnetään rikolliseen toimintaan. Sen avulla kaapataan taiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden teoksia, ilman, että niiden tekijä ja luoja saa lantin lanttia. Tekoäly disruptoi ja muuttaa maailmaa ympärillämme niin nopeasti, että lainsäädännön ja regulaation on lähes mahdotonta pysyä perässä. Keskustelua siitä, mikä on eettisesti oikein ja hyväksyttävää tarvitaan. 

Vain muutos on varmaa

Mutta samalla meidän pitää olla rohkeita, innovatiivisia ja uskaliaita.  Futuristi Amy Webb sanoi tämän vuoden Nordic Business Forumissa, että ensimmäistä kertaa elämässään hän on tilanteen edessä, jossa häneltä kysytään, mihin suuntaan jokin asia kehittyy, eikä hänellä ole vastausta. ”On liian aikaista ennustaa ja on liian monia skenaarioita, mihin tämä voi johtaa.”  Varmaa on, että AI muuttaa internetin sellaisena kuin me sen olemme oppineet tuntemaan. 

Rohkeutta ja pelisääntöjä 

Tässä hetkessä, kun maailmantalouden käyrät ovat alaspäin ja tulevaisuus näyttää ankealta monesta mittarista katsottuna, eikä vähiten ilmaston lämpenemisen suhteen, meidän täytyy olla uteliaita, testata ja kokeilla, löytää uusia tehokkaampia ja kestävämpiä tapoja käyttää AI:ta niin, että poistamme tylsiä, aikaa vieviä ja turhia työvaiheita ja käytämme kaiken luovan, empaattisen, tuntevan ja ainutlaatuisen aivokapasiteettimme keksiäksemme uusia tapoja tehdä töitä. Koska varmaa on, että niin tekevät kaikki muutkin, ja ne yritykset, jotka jäävät paikoilleen, eivät ole kohta enää olemassa.  

Rohkeuden lisäksi tarvitaan toki pelisääntöjä, koulutusta ja paljon puhetta ja alan asiantuntijoita, jotka johdattavat meitä rohkeasti kohti uutta maailmaa. Ja kukapa tietää, ehkä AI auttaa meitä myös historiamme toistaiseksi suurimman uhan elin ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. 

Kysyin ChatGPT:ltä miten se kiteyttäisi artikkelini sisällön ytimekkäästi. Tässä vastaus, jonka luomiseen meni arviolta 15 sekuntia.

”Artikkeli ”Hyvä paha AI” tutkii keinoälyn nopeaa leviämistä ja sen vaikutuksia työelämään sekä yhteiskuntaan, erityisesti huomioiden ChatGTP:n kaltaiset disruptiiviset teknologiat. Tekoälyn mahdollisuuksia ja uhkia kartoittaen kirjoitus nostaa esiin merkittäviä näkökulmia AI:n etiikasta, sääntelystä, tuottavuudesta ja innovaatiosta sekä pohtii, kuinka voimme navigoida uudessa AI-muokkaamassa ympäristössä rohkeasti ja eettisesti. Siinä korostetaan myös Euroopan roolia tekoälystrategian kehittämisessä ja tarvetta tasapainottaa teknologian hyödyntäminen sen mahdollisesti tuomien riskien ja haasteiden kanssa.” 

Ps. Tämän artikkelin kuvat on tehty keinoälyn avustuksella tekstikomennolla eli promptilla.